7.5. Lissabonissa marssi vajaa pari tuhatta ihmistä kannabiksen laillistamisen puolesta osana maailmanlaajuista Global Marijuana March -tapahtumaa. Vaikka paikallista huumausainelainsäädäntöä on lievennetty vuosituhannen alussa, tilanteeseen ei voi vielä olla tyytyväinen.
Portugalissa päihteiden käyttäminen on yksityisasia, ostaminen ei ole rikos, mutta viljely, valmistus ja myyminen ovat. Porsaanreikä lainsäädännössä sallii ns. Design -huumeiden laillisen myynnin, sen sijaan siementen hallussapito on huumeiden valmistusta vastaava rikos ja saatetaan poliisin toimesta tutkia hyvinkin yli-innokkaasti.
21.5. Turussa marssi reilu sata henkeä kannabiksen laillistamisen puolesta. Päivämäärä oli vaihdettu GMM:ä -myöhemmäksi viimevuotista paremman kelin toivossa, sekä josko Eurocultured -tapahtuma houkuttelisi lisää väkeä myös marssille. Lopulta bussikyyti stadista jäi tulematta, poliisit eivät.
Suomessa hallussapito, nauttiminen, myyminen ja valmistaminen on laitonta – tosin siemenet eivät ole laittomia, mutta voi johtaa muuhun valvontaan. Nähdäkseni suomalaisen itsemääräämisoikeus on kuitenkin surkeampi kuin Portugalilaisen, joten myös syy protestoida löytyy – jokaiselta suomalaiselta.
En tiedä mitä tapahtui.
Mutta tiedän että moni – minä mukaanlukien – on pettynyt.
Sohvallani makaa peruna. Se alkaa nahistumaan, koska se ei tee mitään. Se voisi käyttää voimansa myönnettyjen tilaisuuksien hyödyntämiseen, mutta sen sijaan se aina valitsee olla ylittämättä aitaa. Tuosta perunasta kasvaa ituja.
Kannabis jää kielletyksi hedelmäksi, jos te jäätte kotiin tai olette hiljaa, vaikka jokainen teistä tietää tarkalleen ne syyt miksi haittoja luovasta poliitikasta pitäisi luopua. Kannabis menetetään lääkeyhtiöille, muiden terveellisten luonnontuotteiden ohella; kipuja lieventämään, muttei vaivoja parantamaan.
Kenties marssin huonolle menestykselle oli muitakin syitä. Kenties marssijulisteet jäi liimaamatta, facebook -linkit jakamatta tai sitten viranomaisia karttavat pelkurit ankkuroivat piippupiiriin myös ystävänsä.
Oli miten oli ja kertokoon ken tietää, tästä on vaikea jatkaa. Tusky:lle tämä oli moraalinen isku vasten kasvoja, vaikka hieno levy saatiinkiin aikaiseksi, eikä verkkosivuissakaan ole valittamista. Sen sijaan SKY:n vanhojen partojen puuttuminen (ja muutenkin laimea marssi) kertoo haikeaa astrologiaa yhdistyksen tulevaisuudesta.
Yksilön aktiivisuuden puute asioiden edistämiseksi – eli perunaisuus – johtaa asioiden edistämiseen vaadittavan momentumin vajavaisuuteen, edistämistä ajavan organismin rappeutumiseen ja lopulta organismin, sekä kaikkien siitä riippuvaisten tahojen tuhoutumiseen. Tai jotain sinne päin.
Pointtini tietenkin on se, että jos et osallistu asioiden edistämiseen toiminnallasi, maksa edes JÄSENMAKSUSI. Sillä rahalla ostetaan se motivaatio asioiden aikaansaamiseksi, mikä sinulta puuttuu.
Mutta ei syyttä sormeni pelkästään sinne osoita. Jälkiviisaana pohdin, olisinko voinut tehdä tämän blogauksen kuun toisella viikolla, ja olisiko sillä ollut vaikutusta osallistujamäärään. Noh…
Edessäsi lojuvat tilaisuudet eivät ole siinä ikuisesti; huomenna hedelmän on syönyt joku muu, ylihuomenna luonto sen viimeistään mädättänyt.
Pidä siis silmäsi auki ja ole rohkea.
Älä ole peruna.
– piski
Hamppublogi 