Tilaustyönä, olkaa hyvä

Sunnuntain hesarin alanurkassa pienen hampunlehden. Viidentoista gramman lätkäpalan alueella buffattiin maanantaina ilmestyvää artikkelia. Mediaseksikäs kannabiskeskustelu myy kyllä itse itsensä.

Toimittajan esille nostamat lainaukset ovat pelottavan hyökkääviä.

Toimittajan esille nostamat lainaukset ovat pelottavan hyökkääviä.

Jopa niin paljon että sai minut hetkeksi putoamaan syvälle konttorituoliini.

Äidin taistelu – Perhe voi vain katsella, kun kannabis vie pojan yhä syvemmälle masennukseen.

Tällä kärjellä lähdetään rakentamaan henkilökuvaa parikymppisestä pojasta, jolle lääkäri on diagnosoinut kaksisuuntaisen mielialahäiriön, mutta jonka ailahteleva käytös johtuu tosiasiassa kannabiksesta. Hänen vanhempansa menevät yleisavaimella hänen asuntoonsa ja löytävät hänet roskien ja hamppuparafelian keskeltä. Lisäksi hän on laihtunut kymmenen kiloa ja kärsii aknesta sekä vatsaongelmista, unohtamatta väkivaltaisia purkauksia.

Artikkelin asenne on mielestäni aika yksioikoinen, vaikkakin henkilökuvana ja yksittäistapauksena hyväksyttävä journalistinen tuote, mutta jättää auki kysymyksiä joihin olisi oleellista vastata.

Entä jos nuorella miehellä on päihdeongelmansa lisäksi kaksisuuntainen mielialahäiriö? Johtuuko hänen aknensa ja vatsavaivansa kannabiksesta vai esimerkiksi huonosti valmistettuun öljyyn jääneestä butaanista? Voiko kannabiksen käyttäjä oikeasti laihtua kymmenen kiloa vai onko se pikemminkin merkki amfetamiinin käytöstä? Tai miksi aiemmin vain ruoka-artikkeleita kirjoittanut toimittaja aloittaa ja päättää yhden episodin keskustelussa eräästä tärkeimmistä kansanterveydellisistä kysymyksistä lauseeseen ”Potilas maksaa siitä tuhansia euroja vuodessa, eikä tehosta ole tieteellisiä todisteita”?

En aio alkaa hesarilta tivaamaan vastauksia, tyydyn vain toteamaan kuten toverini – pisteet laski silmissä. Tinahattuiset voivat pohtia lakiin kirjattua pykälää päihdevalistuksen tärkeydestä, jutun tilaajasta ja riippumattomasta mediasta.

Tosiasia on että median täytyy aina esittää negatiivinen puoli päihteistä, oli se totta tai ei. Tai pakkokin on vain näennäinen, kukaan ei vain halua että teini piikittää itseään ojassa heidän vuoksi, tai saada syytettä rikokseen yllyttämisestä. Negatiivisten ilmiöiden tosiasiallisuus olisi toki toivottavaa journalistista toteutusta.

Omalta osaltani…

Kynäni alkaa tylsistymään, kuten aktiivisuudesta ja tekstin tasosta on tänä syksynä näkynyt. Olen vakavasti harkitsemassa pillien pussittamista pysyvästi ja jättämässä kansalaisjournalistisen toiminnan tämän blogin osalta. Ehkä on otollinen aika etsiä uutta perustaa toisenlaisista julkaisuista. Ehkä kehitän viimeisen tarpeellisen hamppuportaalin. Ehkä pakenen intiaan, kuten äitini ehdotti.

Sitäpaitsi siemenestä on kasvanut kukkiva kasvi, joka pian kylvää koko maan. Hyvät ideat on jalostettu muiden toimesta ja niistä versoo uusia ratkaisuja propagandapolitiikan aiheuttamille solmuille. Tuore ruohonjuuritason diversiteetti innovoi  järjen puolesta puhujia ja tuo uskoa niille jotka jaksavat käydä taistelua omalla kalustollaan. Kaiken takana on maailmankatsomusten konflikti joka selviää logiikan lakien mukaisesti.

Keskiviikon Maria! -ohjelmaa odotellessa voi lukaista nopsasti päivän uutiset ja piipahtaa foorumilla, selailla tarpeellista tavaraa, kenties miettiä miksi 30g:n piripussista todistesäilöön päätyi vain 20, tai miksi Tonylla oli niin paljon vauhtia päällä? Juna kulkee alamäkeen jokatapauksessa.

– piski

ps. Asiaa puhuu myös Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutin johtaja Kauko Aromaa. 52 min – kuunneltavissa ainakin marraskuun ajan.

Mainokset

No, aika vie lopulta pojatkin

Jack Herer sai sydänkohtauksen puheensa jälkeen, pari viikkoa sitten Hempstalk festivaaleilla. Herra Herer on toipumassa kyllä, mutta tapaus muistuttaa siitä kuinka huumesotaa on käyty jo yli sukupolvien. Tiedämme ettei kotimaisetkaan pitkän linjan hamppuaktivistit – kuten Larmela, Wilska tai Mikkonen –  ole enää nuoria.

10 vuotta on pitkä aika ajaa asiaa jota yhteiskunta ei suvaitse. Käyttää rajallista aikaa ja rahaa jakaakseen tietoa asioista jotka kantautuvat lähinnä samanhenkisten korviin. Käydä läpi samat keskustelut tuhanteen kertaan jotta saisi yhden kaavoihinsa kangistuneen kurkistamaan laatikkonsa reunalta.

Eikä kyse ole pelkästään mietojen päihteiden asemasta täysivaltaisen henkilön elämässä, sama koskee politiikkaa, tiedettä ja uskontoa: ihmiset jotka eivät itse etsi tietoa, eivät myöskään sitä ulkopuolisen kertomana usko, ellei sitä koulussa opetettu tai muutoin auktoriteetti hyväksy.

Poliitikan osalta näemme kotimaassa kuinka hyvin järjestelmämme palvelee virkatehtäviin päässeiden etuja. Globaalisti voimme alkaa etsimään keinoja hyväksyä todellisuus jossa elämme talousimperiumi-EU:n tuotantoyksikköinä, nyt Lissabonin sopimuksen allekirjoittamisen myötä. Yhdysvallat haluaisi purkaa G7:n ja luoda G4:n tilalle.

<paatos>

Hengellisesti… no, ev.luterilainen, aikaisemmin kulttuurimme perustaa määrittänyt järjestelmä on kuolemassa. Maahanmuutto vahvistaa Islamin asemaa (mitä en näe ainakaan vielä kontrolloimattomana), sekä tuo ehkä joitain pieniä uskonnollisia ilmiöitä afrikasta ja karibialta (harmi ettei rastafarilla ole syytä muuttaa suomeen), harmittomien kiinalaisten jatkaessa vääjämätöntä kulkuaan kohti suomettumistaan.

Sentään internet jakaa filosofien, psykologien, gurujen ja tiedemiesten viisautta boheemille kaupunkilaiselle, joka mielellään meditoi, joogaa tai harrastaa aamuisin tai-chi:tä: onhan uskonnollisen näkemyksemme muodostaminen viime kädessä oma asiamme.

</paatos>

Palatakseni mikro- ja makrokosmoksen käsittämisen mahdollisuudesta takaisin aiheeseen, eli depenalisoimispyrkimysten vallalla olevaan rakenteeseen. Vanhuksemme jaksavat vielä, mutta eivät enää toista kymmentä vuotta. Nuoremmasta sukupolvesta on toki löytynyt muutamia joilla energiaa vielä on pyörän pyörittämiseen, mutta pelkästään se ei riitä. Onneksi hampuusimme ovat idearikasta mallia ja ehkä riittävän rohkeaa tarjotakseen apua Tabermannillekin, eikä päihteiden tylsistyttämää kuten yleinen kuva antaa olettaa.

Rahoituskohu ei ole pyörinyt pelkästään virkatehtäviin valittujen ympärillä, vaan myös Suomen Kannabisyhdistyksen jäsenmaksujen käytön perään on huudeltu. Viimeisimmän pöytäkirjan mukaan SKY:n tilillä on tällä hetkellä vain muutama kymppi käteistä ja laskuja on jälleen erääntynyt. Jos uusia maksavia jäseniä tai lahjoituksia ei löydy, syyskuun vuokra paukahtanee taas henkilöstön lahjoitusvaroin maksettavaksi. Epäileville tuomaille SKY aikoo julkaista viime vuoden tilinpäätöksensä.

– piski