Tajunnanvirtaa kaikukopasta

Punaisten lyhtyjen alueen laidalla sijaitsee markkinaryhmallemme kohdistetuin majatalo. Vaatimattomat huoneemme valttavat vain levahtamiseen, mutta heti laskeuduttuamme aulasta ravintolaan avautuu hampuusin unelma sosiaalisen viihteen kulisseista. Nettikoneita viisi, dvd-hylly ja 50″ plasmatelevisio – biljardipoyta, pelivalikoima pokerista pursuittiin, foozball, shakki ja pacman – pelien vieressa istuvaa isokokoista bongia unohtamatta.

Nauttiakseen sosiaalisesta marihuanapaihtymyksesta asukkaan ei tarvitse ottaa huoneestaan viittakymmenta askelta – tai sata viereisen coffeeshopin kautta – istuakseen ja kuunnellakseen muiden huumeturistien jumittunutta soperrusta tai hyperaktiivista ilakointia aamuhamaramaan asti. Ainutlaatuista markkinaryhmaamme, huumeturisteja.

Ravintolaketju, joka hoitaa talla hetkella majoituksemme ja pyrkii maaraamaan ruokailukayttaytymistamme, omistaa useita anniskeluravintoloita ja coffeeshoppeja keskustassa, muun muassa kuuluisan Leidsepleinilla sijaitsevan entisen poliisiaseman. Ei se kummoinen ollut. Turistirysia kaikki, kaltaisillemme, huumeturisteille, joille kelpaa markakin kukka.

Mutta me olemme taalla koska meidat huuto kutsui. Ikiaikainen huuto tajunnan lukkojen avaamiseksi, kapitalismin kovassa kaikukopassa, jonka volyymi tuntuu iltapaivaruuhkassa kirkonkellojen soinnuin tarisyttavalta. Talloin joskus olomme saattaisi olla Amsterdamin sydamen paineesta jarkkynyt, ellemme kulkisi poffertjesin pehmeina,  kuin tummaihoinen mies sammutetun lampun alta illalla keskikaupungilla kuiskaten:

– Kaikki on ok.

Koska vieraassa kulttuurissa moni asia on toisin, ihmiset kayttaytyvat hassusti ja luovassa ratkaisussa ei valttamatta tuntemaamme kulmaan tormaakkaan, turisti voi tuntea olonsa eksyneeksi. Silloin on tarkeinta muistaa, etta kaltaisemme taalla tunnetaan, ja rajoja murtaen:

– Everything is okay.

But how can it be? The devil is legal here, so where is chaos and destruction?

Se toimii vain siten kuin se voisi toimia. Joskus joudut odottamaan tiskilla paukuissa omiaan haaraavaa myyjaa, toisinaan ensimmainen toimitettu tilaus saattaa olla aivan jotain muuta mita piti, kokin jumittaessa jossain pilvien valissa hatulaansa kevyesti heiluttaen.

Kielimuuri voisi aiheuttaa nalkiintymisemme ja eksymisemme, mutta taalla asiakas ja tyontekija puhuvat syvemmalla yhteisymmarryksella.

Se on jotain, mita pelkastaan suomalaisen ravintolakulttuurin tuntevat eivat koskaan voi ymmartaa. Taalla asiakaspalvelu on koko ajan hieman pilvessa, ja loppuja ei haittaa se etta me olemme. Jumittava mutta vapautunut asiakas on parhain asiakas. He kaikki vain haluavat tarjota meidan hedonistiselle tunnetilallemme mahdollisimman positiivisen kokemuksen.

Coffeeshop bluebirdin seinalle oli lainattu Gandhin lausumaa asiakkaan ja kaupan suhteesta. Kolme virketta englantia. En voi muistaa sita. Mutta ei se mitaan, silla:

– piski

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: