Poliisikin voi olla ystävä

Vaikka en pidä kaikesta, mitä sinivuokot tekevät, olen henkilökohtaisesti tyytyväinen heiltä saamaani palveluun. Kuukausi sitten poliisi oli erittäin avulias instituutio, kun yritin jäljittää kadonnutta ihmistä. Myöhemmin yöpartio oli saattanut häneen kotiinsa ja kuulemani mukaan häntäkin kohdellut asiallisesti sekavuudestaan huolimatta. Tekemäni katoamisilmoituksen takia hän muun muassa pääsi yöksi kotiinsa, eikä joutunut nukkumaan humalaansa pois putkassa. Tästä kiitos ja kunnia poliisille.

Viime joulukuussa joku yritti tulla ovestani läpi ihan kirjaimellisesti ja kovalla rytinällä. En saanut tekijää selville, mutta nukuin muutaman yön todella levottomasti. Noin viikko sitten joku samassa rapussa asuva sai puukosta. Myös puukottaja oli samasta rapusta. Olen varma, että asialla on sama porukka, joka halusi kokeilla oveni paksuutta.
Olen luonteeltani epäilevä ja toisinaan hieman paranoidi. Siksi olen viime päivinä ollut viivana ovisilmällä kyyläämässä, jos rappukäytävästä on kuulunut pieninkään inahdus. Ymmärtänette tämän. Jos ette, ymmärrätte sen jälkeen kun joku aamu heräätte poliisin ryskätessä rappukäytävässä koirineen ja komentaen naapuria ulos: ”Täällä on kuulemma joku saanu puukosta, ambulanssi odottaa alhaalla. Tuu ulos kädet esillä.”

Kuitenkin, kun naapurista raahattiin väkisin ulos sekavan oloinen, väkivaltainen mies, tunsin oloni jälleen turvalliseksi. Niin turvalliseksi, ettei minua enää häiritse lainkaan se, että oma asuntoni haisee Jamaikalle.

Kun pelkää jäävänsä kiinni laittomuuksista, pelon pohjalla on yleensä tieto mahdollisista henkilökohtaisista menetyksistä. Lakia rikkova voi menettää omaisuuttaan, vapautensa tai jopa henkensä. Eikä välttämättä tarvitse edes asua diktatuurissa. Joskus riittää kun on paska mäihä.
Mutta jos poliisi viekin bongini tai sakottaa minua muutamasta grammasta kukkaa, mitä sitten? No, totta kai poltteluvälineillä voi olla rutiineihin ja kokemuksiin liittyvää tunnearvoa, mutta lopulta minulta viedään kuitenkin vain yksi lasiputki.
Sakotkin voivat määräytyä tulotason mukaan, vaikka niiden maksaminen tekee silti poikkeuksetta tiukkaa kukkarolle ja egolle.
Vapauden menettäminen on monille se suurin pelko. Siitä en minä ainakaan ole päässyt, mutta toisaalta enpä ole mitään niin raskasta rikosta tehnytkään.

Kovin moni hampuusi tuntuu ajattelevan perinteisesti, että ”kyttä on natsi eikä muuksi muutu”. Mielestäni tämä on harmillista. Monille poliisin palvelut kuitenkin kelpaavat silloin kun kyseessä on todellinen vaaratilanne.
Joten hyvät ystävät, älkää syyttäkö kiinni jäädessänne poliisia, jos ei siihen ole aihetta. Totta kai, jos poliisi todellakin on natsi ja käyttäytyy asiattomasti tai oikeuksiaan ylittäen, kannattaa asiasta tehdä numero. Muussa tapauksessa kehotan luottamaan siihen, että poliisikin on ihminen ja poliisikin luultavasti tajuaa sen, että meidän hampunpolttomme on rikkeenä melko mitätön verrattuna oikeasti vakaviin rikoksiin.

Jos ei tajua, se on hänen häpeänsä. Ainakaan minä en ole antanut kenellekään puukosta.

949200

5 kommenttia

  1. Huumesota said,

    8 maaliskuun, 2008 klo 9:03

    Hyvä teksti erittäin tärkeästä aiheesta. Jos aina huutaa kyttien väärinteoista, silloinkin kun siihen ei ole syytä, ei kukaan enää usko silloin kun oikeasti olisi syytä.

    Toisaalta täytyy kyllä sanoa, että oudoksuttaa se ettei esimerkiksi FPS:n toimintaa ole vieläkään pureuduttu tutkimaan huolimatta siitä, että valtava määrä todisteita osoittaa siihen suuntaan että nimenomaan tämä vartiointiliike syyllistyy tavallista useammin väärinkäytöksiin, ylilyönteihin ja rikoksiin. Jos ei fäpsien tyrimisiä oteta tosissaan, niin kuinka ihmeessä poliisin?

    Avoimuutta, keskustelua.

  2. Timo Tutkiskelija said,

    8 toukokuun, 2008 klo 15:18

    On ikävää, etteivät he, jotka poliiseja natseiksi haukkuvat, tajua kuinka demokraattinen yhteiskunta toimii. Jos poliisi tulee kotiisi ja vie hamppusi, on hän vain tekemässä työtään. Tehtävän hän sai johtoportaalta, joka taas todennäköisimmin sai vihiä naapuriltasi tai joltain muulta kansalaiselta.

    Perus partiopoliisi, ei päätä itse mitä työtehtäviä suorittaa ja mitä ei, hänet lähetetään tekemään tehtävä. Ylempi taho, joka lähettää partiopoliisin matkaan, on ylemmän tahon ohjauksessa. Tämä ylempi taho taas on ”päättäjät” – mitä se termi sitten ikinä käsittääkin – , jotka kansa on valinnut kansaäänestyksessä. Kansaäänestyksen luonnollisesti voittaa hän/he, joka/jotka saa/saavat eniten ääniä eli enemmistö on hänen/heidän puolellaan. Miksi kansa on heidän puolellaan? Se ei johdu tietämättömyydestä – itseasiassa tietämättömyydellä ei ole mitään tekemistä asian kanssa – vaan kansalla on illuusio tiedosta (näin Stephen Hawkinsin sanoja käyttäen).

    Jos haluamme asioiden muuttuvan, meidän on kerrottava kansalle totuus ja lopetettava poliisien haukkuminen. Poliisi on minutkin montakertaa pelastanut humalaisen ja agressiivisen ihmisen käsistä. Kiitos niille, jotka jaksavat auttaa ja pelastaa tuntemattomia pientä korvausta vastaan.

    Ps. Usean tunnin lukemisen jälkeen, vihdoin uskalsin hieman kirjoittaa. Onko tänne mahdollisuus kirjoittaa vierailijana muutekin kuin kommentteina?

  3. 949200 said,

    8 toukokuun, 2008 klo 16:11

    Vieraskynä on tervetullut apuväline, kun itsellänikin on viime aikoina ollut kaikenlaista muuta kiirettä ja lähinnä Piski on huolehtinut blogin pitämisestä elossa. Jos sinulla on wordpress-tunnus, lähetä minulle yksityisviesti niin keskustellaan menettelystä lisää. Jos sinulla ei ole wordpress-tunnusta, hanki sellainen, koska muuten homma menee vaikeaksi. :P

    Lupaan kirjoittaa asiasta jonkinlaisen virallisen ohjeen piakkoin!

  4. piski said,

    9 toukokuun, 2008 klo 17:04

    Tottahan se on, poliisit ovat vain työtään tekemässä ja he tekevät sitä sen ohjeistuksen perusteella mikä heille on jaettu. Sinänsä ei siis ole tarvetta haukkua koko poliisikuntaa, sillä onhan monesta heistä ollut oikeasti hyötyä ja turvaa – minunkin elämässäni.

    Mutta virkapukuinenkin on vain ihminen. Käsitykseni mukaan järjestyspoliisin lainsäädäntötuntemus on heikohko, paremmin he ovat selvillä ohjeistuksesta, kuinka eri tilanteissa toimitaan. Ikävä kyllä ihmisaspekti on tullut vastaan useammankin kerran ja he kyllä tietävät että virkatoveri pitää huolta toisesta, tarvittaessa vaikka vääristetyllä lausunnolla. Tiedän tapauksia joissa poliisi on pahoinpidellyt putkaan vietävää nuorta – niitäkin mitkä eivät ole päässeet suomessa uutisiin.

    Itse olen joutunut uhkailemaan rikostutkijaa esimiehellä saadakseni silloisen asian käsittelyyn, toisella kertaa taas sain järjestyspoliisilta uhkailua kun huomautin laittomasta tavaroiden tutkimisesta (jos ei ole syytä epäillä, heidän täytyy kysyä lupa). Muut kokemukset ovat olleet positiivisia, vaikka toisen hengen puolustaminen on joskus vaatinut turvautumista väkivaltaan ja sitä kautta joutunut poliisin ”syynäämäksi.”

    Ikävä tosiasia kuitenkin on, että järjestyspoliisin toimia ei (voida valvoa) valvota kunnolla. Heidän täytyy kuitenkin ottaa huomioon kiinnijäämisen riski aina jos ja kun he ”venyttävät” sääntöjä, minkä vuoksi rikkeet virkatehtävissä ovat aika vähäisiä. Metro -lehdestä lukaisin taannoin pikaisesti poliisien rikkeitä ja listasta löytyikin lähes kaikki tappoa ja murhaa lukuunottamatta. Osa rikkeistä/rikoksista oli tehty virantoimituksessa, loput sen ulkopuolella – mikä mielestäni kertoo poliisienkin ihmismäisyydestä – ja toisaalta suomen alkoholikulttuurista, jonka vankeja hekin ovat, niin töissä kuin vapaalla.
    Olen sitä mieltä, ettei poliisia kannata natsiksi haukkua, ennenkuin kyseinen virkapukuun pukeutunut yksilö on sen ansainnut omalla ohjeista riippumattomalla käytöksellään, etenkin jos kyseessä on selkeä egon pönkitys.

    Niille jotka hoitavat hommansa asiallisesti silti jaksaen edelleen ajatella (ja etenkin niille jotka jättävät säälisavut väsärille bustauksen päätteeksi) antaisin mieluummin kukan tai ison halin :)

  5. Timo Tutkiskelija said,

    2 kesäkuun, 2008 klo 0:01

    Kannatan säälisavujen jättämistä bustauksen jälkeen, mutta silloinhan myös poliisi venyttää sääntöjä.

    Jos esimerkiksi katsoo ulkomaalaisia ”poliisin matkassa” -sarjoja, ymmärtää hyvin, että poliisikin on ihminen. Mitä itse tekisit tilanteessa, jossa joku narkomaani ammuskelee sinua ja työtovereitasi päin ja osuu työpariisi. Sinun tehtäväsi on ottaa kiinni narkomaani, joka juuri ampui kaverisi ja sinulla on ase kädessäsi. Mitä teet? Adrenaliini kuohuissa melko varmasti jokainen meistä saadessaan ammuskelijan käsiinsä, mättäisi häntä turpaan kunnolla ja ellei kukaan tulisi tilanteeseen väliin, moni varmasti tappaisi ammuskelijan. On helppoa tuomita toisen teot kotisohvalla, yhtään miettimättä, mitä itse tekisi samassa tilanteessa.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: