MS-potilas kysyi blogissaan tämän kirjoituksen päätteeksi todella aiheellisen kysymyksen: “Mitä tapahtuu, jos minä jään kiinni?”
Kävipä itselleni niin, että minä todellakin jäin kiinni, joskin hieman toista kautta.
Kuten olen monesti kertonut, kärsin synnynnäisestä karsastuksesta ja siihen liittyvistä kivuista ja ilmeisesti myös silmänpaineongelmista.
Alkuvuodesta olin tilannut Hollannista Kratom-lehtirouhetta, joka sisältää mitragyniiniä. Se on tryptamiineihin kuuluva psykoaktiivinen aine, joka ei kuitenkaan ole hallusinogeeni, vaan vaikuttaa lähinnä myy-opiaattireseptoriin. Tarkoitus oli pitää rouhetta tallessa pahan päivän varalta, sillä yhden aikaisemman kokemuksen perusteella se lievittää kipua merkittävästi silloin kun muuta lääkettä ei ole saatavilla, ja silmän lihakset päättävät sanoa naks. Periaatteellisesti olen pysynyt erossa opiaateista ja niiden sukulaisista, mutta tässä asiassa jouduin antamaan itselleni periksi, sillä lääkäriltä saamani kipulääkitys on ollut tehotonta. (Burana, anyone?)
Tilatessani rouheeni tarkistin kolmesta paikasta, ettei mitragyniini ole lääkeaineluettelossa. Yksikään näistä kolmesta lähteestä ei maininnut sitä, eikä nimeä Kratom. Siispä tilasin 10 grammaa jauhettua Bali Kratomia, miedointa saatavilla olevaa.
Vain muutama päivä tilaukseni jälkeen Kratom nostettiin tietoisesti ja järjestelmällisesti otsikoihin “vaarallisena uutuushuumeena”. Syynä oli ilmeisesti aineen helppo saatavuus: useat smartshopit myivät sitä netitse Suomeen. Seuraavana päivänä se olikin jo lääkeaineluettelossa. Jäin siis jännittämään, miten paketilleni käy.
Minulla oli huono tuuri, ja paketti jäi tulliin. Puoli vuotta kului. Viime keskiviikkona, aamulla kello kymmenen, ovikello soi ja sen takana seisoi neljä kaapin kokoista miestä. Minulle kerrottiin, että minua epäillään lääkerikoksesta ja että asuntoni tutkitaan. Kotietsinnässä minulta löytyi hamppua (onko joku yllättynyt?) mutta onneksi melko vähäinen määrä, sillä stashi kumisi tyhjyyttään ja jäljellä oli vain puoli pesällistä, jonka olin jättänyt piippuun.
Minut vietiin kuulusteltavaksi, missä kerroin tilanneeni Kratomin kivunlievitykseen ja samasta syystä polttavani kannabista. Kerroin myös mitragyniinin laillisen statuksen tilaushetkellä. Sain lopulta syytteet lääkerikoksesta, huumausainerikoksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta. Samalla jouduin antamaan poliisille tunnistetiedot, mukaan lukien sormenjäljet ja DNA-näytteen.
Annoin syyttäjälle suostumukseni hoitaa asia paperityönä. Minulla ei ole tällä hetkellä voimia eikä rahaa alkaa käräjöidä asiasta, vaikka mieli tekisikin. Rangaistuksena saan todennäköisesti sakkoja.
Se, mihin huomioni tämän koko kahden tunnin kotietsintä- ja kuulustelushown aikana kiinnittyi, oli virkamiesten asenne tilanteeseen. Kun itse tärisin säikähtäneessä adrenaliinipuuskassa, eräs viranomaisista sanoi: “Ei sun kannata stressata. Tää on ihan pikkujuttu ja sä saat vaan sakot. Eri asia jos oltais löydetty sun kotoa pino essoja, mutta aika selväähän se on ettet sä oo mitään tehny. Laki vaan on laki.” Keskustelin hänen kanssaan tovin, ja selvisi, että asenteet virkamiestenkin hierarkiassa ovat muuttuneet. “Vaikka totta kai meitäkin on moneen junaan”, hän lisäsi.
Konservatiivinen päällystö ja heidän jälkikasvunsa ovat ilmeisesti juuttuneet höyryjunassaan 1950-luvulle. Järjestelmässä on vikaa, jos järjestelmän osatkin jo alkavat pitää toimintaansa kannattamattomana. Järjestelmässä on vikaa, jos kipuihinsa parannuskeinoa etsiviä ihmisiä ratsataan vain koska laki sanoo niin, ei siksi että jotain oikeaa aihetta olisi.
Minussa on vikaa, koska olen sairas. Järjestelmässä on vikaa, koska olen sen tunteettomissa silmissä sairas rikollinen.
949200
innamaal sanoi,
16 heinäkuu, 2008 at 20:25
Taannoin festareilla törmäsin myös poliisiin ja tämän asenteita aloin utelemaan. Jäätiin kiinni jointin polttamisesta. Poliisi heti alkuun halusi tähdentää että olisi mielummin kotona kuin festareilla töissä. Tämä poliisi toimi myös kuulustelijana rikkeesta josta sain lopulta 10ps.
Poliisi yllättyi ja naurahti kun kerroin, että eräs tamperelainen kuulustelija oli ollut sitä mieltä, että kannabiksen kotikasvatus pitäisi laillistaa. Festarit olivat pienellä paikkakunnalla joten oletin että asenteet olisivat hyvinkin jyrkät mutta ei minua kuitenkaan kohdeltu kuin huumerikollista, sentään.
Oletko miettinyt, että omalääkärin kanssa voisit jutella kannabiksen lääkevaikutuksista. Varsinkin jos pilven polttaminen lievittää sinulla silmän tukalaa painetta niin lääkäri voisi suositella siihen käytettäväksi kannabista. Jos on fiksu lääkäri, niin kyllä voisi hyvinkin ottaa hoitaakseen tämänkaltaisia juttuja. Vääryyttä olet joutunut kokemaan. Voimia.
Me sanoi,
22 heinäkuu, 2008 at 9:29
Siis paketti _jäi_ tulliin vai huomattiin tullissa, päästettiin läpi ja tultiin puolen vuoden päästä ratsialle?
Mietiskelin vain, kun siemenethän tulevat useimmiten perille, että tehdäänkö niiden takia ratsioita vielä noin pitkän ajan kuluttuakin…
piski sanoi,
22 heinäkuu, 2008 at 18:12
Siemenet ovat laillisia, joten jos tulli sellaisia löytää postin joukosta, ne suljetaan avaamisen jälkeen uudelleen ja lähetetään eteenpäin. Löydöstä kuitenkin ilmoitetaan eteenpäin, ja samoihin aikoihin allekirjoitetaan etsintälupa, joka sitten käytetään muutama kuukausi tapahtuneesta eteenpäin.
Uskoisin että jos pakettia ei ole avattu, tai tapahtuneesta on kulunut yli puoli vuotta (etsintäluvissa oletettavasti on lakisääteinen viimeinen käyttöpäivä) niin oletettavasti ei ole virkavallan syynissä.